Mitä ovat oppimisvaikeudet?

Oppimisvaikeuksia on useita erilaisia. Ne voivat olla perinnöllisiä, mikä helpottaa niiden tunnistusta. Samalla ne kuitenkin voivat ilmenetä useilla eri tavoilla jopa saman perheen sisällä. Ilmenemismuodot voivat vaihdella koulutushaasteiden ja iän mukaan. Niiden taustalla ei yleensä ole muita sairauksia, ja yleensä oppimisen erityisvaikeudet ovat kyseessä silloin, kun vaikeudet ovat poikkeuksellisen suuria koulutustasoon ja lahjakkuuteen nähden.

Oppimisvaikeuksista yleisin on lukivaikeus eli lukihäiriö, jota ilmenee 3-10%:lla

suomalaisista. Muita oppimisvaikeuksia ovat esimerkiksi matemaatikan vaikeus ja kielellinen vaikeus. Yhdella henkilöllä voi ilmetä useita eri vaikeuksia samanaikaisesti tai vain yhtä tyyppiä, jolloin oppimisvaikeutta kutsutaan kapea-alaiseksi. Laaja-alainen oppimisvaikeus viittaa tilanteeseen, jolloin osaaminen useilla eri osa-alueilla on heikkoa ja yleinen lahjakkuustaso matala.

Vaikeuden diagnosoiminen auttaa etuuksien saamista, joten ne kannattaa tutkia. Kaikki oppimisvaikeudet eivät ole kehityksellisiä – niitä voi ilmetä myös muista syistä. Oppimiseen liittyvien ongelmien syinä voivat olla myös neurologiset sairaudet tai vauriot kuten esimerkiksi aivovamma, CP-vamma tai aivoverenkiertohäiriö tai mielenterveyteen liittyvät ongelmat kuten skitsofrenia, masennus tai työuupumus.

Oppimisvaikeuksien tunnistus auttaa yksilöä tiedostamaan omat ongelmansa ja täten tuntemaan oman tiedonkäsittelytapansa. Se auttaa löytämään oikeanalaista, kohdistettua tukea sekä vahvistamaan heikkoja osa-alueita. Tunnistamisen myötä henkilö osaa kanavoida energiansa tehokkaammin. Tämä osaaminen vähentää turhautumista, joka oppimisvaikeuksista voi seurata.

Yksikertaisin tapa tunnistaa oppimisvaikeudet alustavasti on tunnistuslista, joka auttaa kartoittamaan oppimisvaikeuksia ja arvioimaan niiden laajuutta. Myös henkilön kehityshistorian ja nykyisten ongelmien tutkiminen auttaa tutkimaan oppimisvaikeuksien mahdollisuutta. Aikuisten ja lasten oppimisvaikeuksia arvioidaan eri menetelmin. Tutkimuksen jälkeen lääkäriltä voi pyytää lausunnon, joka sisältää suosituksia työ- ja opiskelumenetelmiä koskien. Nämä suositukset voivat olla olennaisia oikeanlaisten oppimis- ja työskentelyolosuhteiden järjestämiseen ja syrjäytymisen torjuntaan. Yksilöllinen hoito on avainasemassa.

On useita eri tahoja, jotka tarjoavat ratkaisuja oppisvaikeuksiin. Yksilöllistä ja tehokasta apua on siis hyvin mahdollista saada. Eri vaihtoehtoihin ja niiden tarjoajiin kannattaa tutustua monipuolisesti oikean, itselle sopivan mallin löytämiseksi. Tarjolla on erilaisia teknisiä apuvälineitä, opiskelutekniikoita sekä kokonaisvaltaista neuvontaa. Esimerkiksi muistin ja motivaation parissa työskentely voi auttaa oppimisvaikeuksista kärsivää. Myös kuntoutus on hyvä vaihtoehto työ- ja toimintakyvyn parantamiseen.