psykopatia

Psykopatia luokitellaan tautiluokitukseen sisältymättömänä luonnehäiriönä. Psykopatian tunnusmerkistöön kuuluvat seuraavat piirteet: lipevyys, mahtipontisuus, itsekeskeisyys, syyllisyydentunteen sekä empatiakyvyn puuttuminen, valehtelu, petollisuus, impulsiivisuus, tunne-elämän pinnallisuus ja monesti myös toistuvat rikollisuus. Psykopatia on luonnehäiriö, joka voi olla osittain jopa periytyvää. Psykopaateilla aivotoiminnot sekä autonominen hermosto poikkeavat tavallisesta.

Psykopatialla tarkoitetaan luonteenpoikkeavuutta, jonka ilmenemismuto kaikessa karkeudessa on raa’at rikokset pahimmassa tapauksessa sekä lievempinä toistuva harmiton sekä välillä ei niin harmiton valehtelu. Psykopaatilta puuttuu osaaminen myötäelämiseen tai empatiaan. Psykopaatti ei myöskään tunne minkäänlaista syyllisyyttä teoistaan.

Ihmissuhteissa psykopaatti on pinnallinen sekä lipevä, itsekeskeinen ja mahtipontinen. Lisäksi parisuhdetta varjostaa jatkuva valehtelu. Lisäksi hän yrittää kääntää virheet omaksi edukseen kaunistellen tapahtumia lisäksi psykopaatit ovat taitavia manipuloijia. Lisäksi psykopaatti käyttää esimerkiksi puolisoon hyväksi esimerkiksi raha-asioissa tai muutoin henkisesti. Parisuhteessa psykopaatti osaa kohdella toista niin, että hän pääsee toivomaansa tavoitteeseen. Monesti psykopaatti valitsee puolisokseen hieman heikomman henkilön, joka ei uskalla laittaa paljoa vastaan ja on taipuvainen kaikkeen mitä psykopaatti haluaa. Eron jälkeen psykopaatti kohtelee ex -puolisoaan pahimmillaan hyväkseen, joskus psykopaatti koittaa vielä eron jälkeen hyötyä ex -kumppanistaan.

Psykopaateilla on tunnistettavissa joitakin käytöshäiriöitä jo lapsena. Aikuisiällä taas käyttäytymistä varjostavat käyttäytymisen huonohko hallinta, sukupuolinen holtittomuus, toisen seksuaalinen halventaminen, rinnakkaiset sekä lyhyet parisuhteet, realististen päämäärien puuttuminen, todella huono itsehillintä sekä mielijohteiden mukaan eläminen ja vastuuttomuus.

Psykopatian hoito on vaikeaa, se vie paljon aikaa ja maksaa paljon. Monesti on todettu, että aikuista psykopaattia ei kannata ryhtyä hoitamaan, sillä hän voi kääntää hoidon päälaelleen ja ottaa sieltä vaikutteita oman käytöksensä tueksi. Kyseiseen sairauteen on pyritty kokeilemaan kaikkia mahdollisia hoitoja, mutta ne eivät ole auttaneet asiaan millään tavalla.

Monesti psykopatia sekoitetaan sosiopatiaan, näillä kahdella luonnehäiriöllä on kuitenkin vissi ero. Psykopaatti luokitellaan kylmän laskelmoivaksi tyypiksi, kun taas sosiopaatti on todella taitava manipuloimaan.

Psykopatian on todettu olevan perinnöllisten tekijöiden sekä ympäristöolosuhteiden määräämä häiriö. Psykopaattien rangaistuksesta oppiminen on kehnoa, mikä kuvastuu monesti rikosten uusiutumisena. Parantavaa hoitoa kyseiseen sairauteen ei tunneta.

Vielä tähän lopuksi hieman tilastoja. Suinkaan kaikki psykopaatit eivät elä vankilassa, vaan ihmisten parista löytyy noin 1% psykopaatteja. Tutkimuksen mukaan nämä psykopaatit voivat monesti olla esimerkiksi todella korkeassa asemassa töissä.