Narsismi ja narsistit ovat olleet mediassa paljon esillä. Moni voi nimittää pomoaan, entistä puolisoaan tai ystäviään narsisteiksi. Narsistista on tullut muotisana, mutta kuka on narsisti ja mitä narsismi oikeastaan edes on?
Narsisitinen persoonallisuushäiriö on psyykkinen häiriö. Häiriölle on tyypillistä erilaiset suuruuskuvitelmat, voimakas ihailun tarve ja empatian vähäisyys. Häiriöstä kärsivä kokee yleensä olevansa oikeutettu erityiskohteluun, on kateellinen tai ylimielinen ja voi käyttää muita häikäilemättä hyväkseen. Häiriö ei ilmene älyllisinä tai suoritusongelmia eikä myöskään mielenterveysongelmina. Se ilmenee sosiaalisessa käyttäytymisessä, ja kun ihmiseltä puuttuvat tietyt hillitsevät mekanismit (kuten syyllisyyden- ja häpeäntunteet), hän voi suoriutua älyllisesti keskimääräistä paremmin. Narsitsi ei kynene myöntämään epäonnistumisia, mikä voi antaa harhaanjohtavasti kuvan vahvasta itsetunnosta. Narsismi aiheuttaa ongelmia ja kärsimystä sekä henkilölle itselleen, että häntä lähellä oleviin ihmisiin. Narsismia ei kuitenkaan pidä sekoittaa hetkellisiin lyhyissä aikajaksoissa esiintyviin itsekkäisiin toimintatapoihin.
Narsisitisesta persoonallisuushäiriöstä kärsivä hakee usein apua masennukseen esimerkiksi ongelmallisten ihmissuhteiden takia. Narsisti harvoin tunnistaa oman persoonallisuushäiriönsä, koska sitä ei joko tunnisteta tai tiedosteta, eikä narsisti osaa yhdistää ongelmien johtuvan yleensä hänestä itsestään. Joissakin arvioissa on arvioitu, että eri persoonallisuushäiriöistä kärsiviä ihmisiä on noin 5-15 prosenttia väestöstä. Narsistinen persoonallisuushäiriö on ehkä noin 1% väestöstä ja yli puolet narsisteista on miehiä.
Narsismia voidaan hoitaa psykoterapialla ja lääkityksellä. Persoonallisuushäiriöiden psykoterapiaa ja lääkehoitoa on kuitenkin tutkittu hyvin vähän. Persoonallisuushäiriöiden esiintyvyyden on todettu vähenevän 30 ikävuoden jälkeen, mikä on selitetään aikuistumiseen liittyvällä kypsymisellä.
Narsisti -sana juontuu Narkissoksesta, joka oli kreikkalaisessa mytologiassa esiintyvä komea nuori mies. Ennustuksen mukaan Narkissos ei eläisi vanhaksi, jos näkisi oman kuvansa. Sattumalta metsästysretkellä Narkissos näki oman kuvansa lähteestä ja rakastui niin kovasti kuvastukseensa, että hän nääntyi lähteelle. Häntä etsimään lähteneet löysivät lähteen reunalta kauniin kukan, valkonarsissin.
Narsismi on tietyissä määrin myös tärkeä positiivinen ihmisen ominaisuus. Terveen narsistisella henkilöllä on hyvä itsetunto ja hän voi hyvin. Terveen narsismin puute on melkein yhtä haitallista kuin narsistinen persoonallisuushäiriö. Sen puute heijastuu huonona itsetuntona, jolloin henkilö tuntee jatkuvaa huonommuuden tunnetta. Terveen narsisimin perusta syntyy jo varhaislapsuudessa. Se kehittyy lapsen minuuden ja hoitavan ympäristön myönteisistä kokemuksista vahvistavassa vuorovaikutuksessa.